vanhoittua – Ingrian verb conjugation

Ingrian verb forms of vanhoittua

Hyphenation: van‧hoit‧tu‧a

Indicative

Present

Sg.1vanhoitun
Sg.2vanhoitut
Sg.3vanhoittuu
Pl.1vanhoitumma
Pl.2vanhoitutta
Pl.3vanhoittuut; vanhoittuvat; vanhoituttaa
Impersonalvanhoituttaa

Imperfect

Sg.1vanhoituin
Sg.2vanhoituit
Sg.3vanhoittui
Pl.1vanhoituimma
Pl.2vanhoituitta
Pl.3vanhoittuit; vanhoittuivat; vanhoituttii
Impersonalvanhoituttii

Conditional

Sg.1vanhoittuisin
Sg.2vanhoittuisit
Sg.3vanhoittuis
Pl.1vanhoittuisimma
Pl.2vanhoittuisitta
Pl.3vanhoittuisiit; vanhoittuisivat; vanhoituttais
Impersonalvanhoituttais

Potential

Sg.1vanhoittunen
Sg.2vanhoittunet
Sg.3vanhoittunnoo
Pl.1vanhoittunemma
Pl.2vanhoittunetta
Pl.3vanhoittunnoot
Impersonalvanhoituttanoo

Imperative

Sg.2vanhoittuist; vanhoitu
Sg.3vanhoittukkoo
Pl.2vanhoittukkaa
Pl.3vanhoittukkoot
Impersonalvanhoituttakoo

Infinitives

I Infinitivevanhoittua
II Infinitive, inessivevanhoittues
II Infinitive, instructivevanhoittuen
III Infinitive, illativevanhoittummaa
III Infinitive, inessivevanhoittumas
III Infinitive, elativevanhoittumast
III Infinitive, abessivevanhoittumata
IV Infinitive, nominativevanhoittumiin
IV Infinitive, partitivevanhoittumista; vanhoittumist

Participles

Active Presentvanhoittuva
Passive Presentvanhoituttava
Active Pastvanhoittunt; vanhoittunut
Passive Pastvanhoituttu

Etymology

From vanha (“old”) + -oittua.

Sample Sentences