aine – Finnish noun declension

Finnish noun forms of aine

Noun type: 48

Characteristics

Singular

Nominativeaine
Partitiveainetta
Genetiveaineen
Accusativeaineen
Inessiveaineessa
Elativeaineesta
Illativeaineeseen
Adessiveaineella
Ablativeaineelta
Allativeaineelle
Essiveaineena
Translativeaineeksi
Abessiveaineetta

Plural

Nominativeaineet
Partitiveaineita
Genetiveaineiden; aineitten
Accusativeaineet
Inessiveaineissa
Elativeaineista
Illativeaineisiin; aineihin
Adessiveaineilla
Ablativeaineilta
Allativeaineille
Essiveaineina
Translativeaineiksi
Abessiveaineitta
Instructiveainein
Comitativeaineine

Sample Sentences

  • Hänen lempiaineensa on fysiikka. (Her favorite subject is physics.)
  • aine historiasta (an essay on history)

Etymology

From *aineh, related to Karelian aineh and Estonian aine (loan from Finnish), probably borrowed from Proto-Norse [Term?], from Proto-Germanic *afniz (compare Swedish ämne (“matter, subject”)). The correspondence of Germanic *f with Finnish i may seem exceptional, but has a parallel in eine. The sense “essay” was coined by Finnish folklorist and linguist Daniel Europaeus in 1853 (as ainekirjoitus). See: Swedish Nouns 'ämne'.

Nouns inflected like aine

aarre, aate, aave, ahde, ahne, aidanne, aie, aihe, aine, ajankuluke, ajanviete, alanne, alkeet, aloite, aloke, altiste, alue, aluke, amme, ane, etc. (List truncated at 20 nouns)