Hyphenation: kuu‧loit‧taa
Indicative
Present
| Sg.1 | kuuloitan |
| Sg.2 | kuuloitat |
| Sg.3 | kuuloittaa |
| Pl.1 | kuuloitamma |
| Pl.2 | kuuloitatta |
| Pl.3 | kuuloittaat; kuuloittavat; kuuloitettaa |
| Impersonal | kuuloitettaa |
Imperfect
| Sg.1 | kuuloitin |
| Sg.2 | kuuloitit |
| Sg.3 | kuuloitti |
| Pl.1 | kuuloitimma |
| Pl.2 | kuuloititta |
| Pl.3 | kuuloittiit; kuuloittivat; kuuloitettii |
| Impersonal | kuuloitettii |
Conditional
| Sg.1 | kuuloittaisin |
| Sg.2 | kuuloittaisit |
| Sg.3 | kuuloittais |
| Pl.1 | kuuloittaisimma |
| Pl.2 | kuuloittaisitta |
| Pl.3 | kuuloittaisiit; kuuloittaisivat; kuuloitettais |
| Impersonal | kuuloitettais |
Potential
| Sg.1 | kuuloittanen |
| Sg.2 | kuuloittanet |
| Sg.3 | kuuloittannoo |
| Pl.1 | kuuloittanemma |
| Pl.2 | kuuloittanetta |
| Pl.3 | kuuloittannoot |
| Impersonal | kuuloitettanoo |
Imperative
| Sg.2 | kuuloittaist; kuuloita |
| Sg.3 | kuuloittakkoo |
| Pl.2 | kuuloittakkaa |
| Pl.3 | kuuloittakkoot |
| Impersonal | kuuloitettakoo |
Infinitives
| I Infinitive | kuuloittaa |
| II Infinitive, inessive | kuuloittaes |
| II Infinitive, instructive | kuuloittaen |
| III Infinitive, illative | kuuloittammaa |
| III Infinitive, inessive | kuuloittamas |
| III Infinitive, elative | kuuloittamast |
| III Infinitive, abessive | kuuloittamata |
| IV Infinitive, nominative | kuuloittamiin |
| IV Infinitive, partitive | kuuloittamista; kuuloittamist |
Participles
| Active Present | kuuloittava |
| Passive Present | kuuloitettava |
| Active Past | kuuloittant; kuuloittanut |
| Passive Past | kuuloitettu |
Verbs conjugated like kuuloittaa
vilahtaa,
upottaa,
seisattaa,
seisohtaa,
seisottaa,
saauttaa,
toimittaa,
kasvattaa,
vihmoittaa,
aatuttaa,
huitsuttaa,
tavoittaa,
painuttaa,
punettaa,
kloksuttaa,
vurahtaa,
napsuttaa,
nagrattaa,
nagrahtaa,
arvoittaa, etc. (List truncated at 20 verbs)
Etymology
From kuulla (“to listen”) + -oittaa. Akin to Finnish kuuluttaa and Estonian kuulutada. See: Finnish with old forms '
kuuluttaa', Estonian '
kuulutama'.
Sample Sentences