spittan – Old English verb conjugation

Old English verb forms of spittan

Infinitive

spittan
spittenne

Participles

Presentspittende
Past(ġe)spited; (ġe)spitt; (ġe)spit

Indicative

Present

1st sing.spitte
2nd sing.spitst
3rd sing.spitt; spit
1st plur.spittaþ
2nd plur.spittaþ
3rd plur.spittaþ

Past

1st sing.spitte
2nd sing.spittest
3rd sing.spitte
1st plur.spitton
2nd plur.spitton
3rd plur.spitton

Subjunctive

Present

1st sing.spitte
2nd sing.spitte
3rd sing.spitte
1st plur.spitten
2nd plur.spitten
3rd plur.spitten

Past

1st sing.spitte
2nd sing.spitte
3rd sing.spitte
1st plur.spitten
2nd plur.spitten
3rd plur.spitten

Imperative

Singularspite
Pluralspittaþ

Etymology

Imitative.

Sample Sentences

Cognates

-