Indicative Mood
Affirmative
Present
| minä | arvuutan |
| sinä | arvuutat |
| hän | arvuuttaa |
| me | arvuutamme |
| te | arvuutatte |
| he | arvuuttavat |
Perfect
| minä | olen arvuuttanut |
| sinä | olet arvuuttanut |
| hän | on arvuuttanut |
| me | olemme arvuuttaneet |
| te | olette arvuuttaneet |
| he | ovat arvuuttaneet |
Imperfect
| minä | arvuutin |
| sinä | arvuutit |
| hän | arvuutti |
| me | arvuutimme |
| te | arvuutitte |
| he | arvuuttivat |
Pluperfect
| minä | olin arvuuttanut |
| sinä | olit arvuuttanut |
| hän | oli arvuuttanut |
| me | olimme arvuuttaneet |
| te | olitte arvuuttaneet |
| he | olivat arvuuttaneet |
Negative
Present
| minä | en arvuuta |
| sinä | et arvuuta |
| hän | ei arvuuta |
| me | emme arvuuta |
| te | ette arvuuta |
| he | eivät arvuuta |
Perfect
| minä | en ole arvuuttanut |
| sinä | et ole arvuuttanut |
| hän | ei ole arvuuttanut |
| me | emme ole arvuuttaneet |
| te | ette ole arvuuttaneet |
| he | eivät ole arvuuttaneet |
Imperfect
| minä | en arvuuttanut |
| sinä | et arvuuttanut |
| hän | ei arvuuttanut |
| me | emme arvuuttaneet |
| te | ette arvuuttaneet |
| he | eivät arvuuttaneet |
Pluperfect
| minä | en ollut arvuuttanut |
| sinä | et ollut arvuuttanut |
| hän | ei ollut arvuuttanut |
| me | emme olleet arvuuttaneet |
| te | ette olleet arvuuttaneet |
| he | eivät olleet arvuuttaneet |
Potential Mood
Affirmative
Present
| minä | arvuuttanen |
| sinä | arvuuttanet |
| hän | arvuuttanee |
| me | arvuuttanemme |
| te | arvuuttanette |
| he | arvuuttanevat |
Perfect
| minä | lienen arvuuttanut |
| sinä | lienet arvuuttanut |
| hän | lienee arvuuttanut |
| me | lienemme arvuuttaneet |
| te | lienette arvuuttaneet |
| he | lienevät arvuuttaneet |
Negative
Present
| minä | en arvuuttane |
| sinä | et arvuuttane |
| hän | ei arvuuttane |
| me | emme arvuuttane |
| te | ette arvuuttane |
| he | eivät arvuuttane |
Perfect
| minä | en liene arvuuttanut |
| sinä | et liene arvuuttanut |
| hän | ei liene arvuuttanut |
| me | emme liene arvuuttaneet |
| te | ette liene arvuuttaneet |
| he | eivät liene arvuuttaneet |
Conditional Mood
Affirmative
Present
| minä | arvuuttaisin |
| sinä | arvuuttaisit |
| hän | arvuuttaisi |
| me | arvuuttaisimme |
| te | arvuuttaisitte |
| he | arvuuttaisivat |
Perfect
| minä | olisin arvuuttanut |
| sinä | olisit arvuuttanut |
| hän | olisi arvuuttanut |
| me | olisimme arvuuttaneet |
| te | olisitte arvuuttaneet |
| he | olisivat arvuuttaneet |
Negative
Present
| minä | en arvuuttaisi |
| sinä | et arvuuttaisi |
| hän | ei arvuuttaisi |
| me | emme arvuuttaisi |
| te | ette arvuuttaisi |
| he | eivät arvuuttaisi |
Perfect
| minä | en olisi arvuuttanut |
| sinä | et olisi arvuuttanut |
| hän | ei olisi arvuuttanut |
| me | emme olisi arvuuttaneet |
| te | ette olisi arvuuttaneet |
| he | eivät olisi arvuuttaneet |
Imperative Mood
The 3rd person forms in Imperative are borrowed from the corresponding optative mood forms.
Affirmative
Present
| arvuuttakaami; arvuuttakaani |
| (sinä) | arvuuta |
| (hän) | arvuuttakoon |
| (me) | arvuuttakaamme |
| (te) | arvuuttakaa |
| (he) | arvuuttakoot |
Perfect
| (hän) | olkoon arvuuttanut |
| (he) | olkoot arvuuttaneet |
Negative
Present
| älkäämi; älkääni arvuuttako |
| (sinä) | älä arvuuta |
| (hän) | älköön arvuuttako |
| (me) | älkäämme arvuuttako |
| (te) | älkäätte arvuuttako |
| (he) | älkööt arvuuttako |
Perfect
| älkäämi; älkääni olko arvuuttanut |
| (sinä) | älä ole arvuuttanut |
| (hän) | älköön olko arvuuttanut |
| (me) | älkäämme olko arvuuttaneet |
| (te) | älkäätte olko arvuuttaneet |
| (he) | älkööt olko arvuuttaneet |
Eventive Mood
Affirmative
Present
| minä | arvuuttaneisin |
| sinä | arvuuttaneisit |
| hän | arvuuttaneisi |
| me | arvuuttaneisimme |
| te | arvuuttaneisitte |
| he | arvuuttaneisivat |
Perfect
| minä | lienisin arvuuttanut |
| sinä | lienisit arvuuttanut |
| hän | lienisi arvuuttanut |
| me | lienisimme arvuuttaneet |
| te | lienisitte arvuuttaneet |
| he | lienisivät arvuuttaneet |
Negative
Present
| minä | en arvuuttaneisi |
| sinä | et arvuuttaneisi |
| hän | ei arvuuttaneisi |
| me | emme arvuuttaneisi |
| te | ette arvuuttaneisi |
| he | eivät arvuuttaneisi |
Perfect
| minä | en lienisi arvuuttanut |
| sinä | et lienisi arvuuttanut |
| hän | ei lienisi arvuuttanut |
| me | emme lienisi arvuuttaneet |
| te | ette lienisi arvuuttaneet |
| he | eivät lienisi arvuuttaneet |
Optative Mood
Affirmative
Present
| minä | arvuuttaon |
| sinä | arvuuttaos |
| hän | arvuuttakoon |
| me | arvuuttakoomme |
| te | arvuuttakootte |
| he | arvuuttakoot |
Perfect
| minä | ollon arvuuttanut |
| sinä | olkootte arvuuttanut |
| hän | olkoon arvuuttanut |
| me | olkoomme arvuuttaneet |
| te | olkootte arvuuttaneet |
| he | olkoot arvuuttaneet |
Negative
Present
| minä | ällön arvuuta |
| sinä | ällös arvuuta |
| hän | älköön arvuuttako |
| me | älköömme arvuuttako |
| te | älköötte arvuuttako |
| he | älkööt arvuuttako |
Perfect
| minä | ällön ollo arvuuttanut |
| sinä | ällös ollo arvuuttanut |
| hän | älköön olko arvuuttanut |
| me | älköömme olko arvuuttaneet |
| te | älköötte olko arvuuttaneet |
| he | älkööt olko arvuuttaneet |