sullaa – Ingrian verb conjugation

Ingrian verb forms of sullaa

Hyphenation: sul‧laa

Indicative

Present

Sg.1sulan
Sg.2sulat
Sg.3sullaa
Pl.1sulamma
Pl.2sulatta
Pl.3sullaat; sulavat; suletaa
Impersonalsuletaa

Imperfect

Sg.1sulin
Sg.2sulit
Sg.3suli
Pl.1sulimma
Pl.2sulitta
Pl.3sulliit; sulivat; sulettii
Impersonalsulettii

Conditional

Sg.1sulaisin
Sg.2sulaisit
Sg.3sulais
Pl.1sulaisimma
Pl.2sulaisitta
Pl.3sulaisiit; sulaisivat; sulettais
Impersonalsulettais

Potential

Sg.1sulanen
Sg.2sulanet
Sg.3sulanoo
Pl.1sulanemma
Pl.2sulanetta
Pl.3sulanoot
Impersonalsulettannoo

Imperative

Sg.2sullaist; sula
Sg.3sulakoo
Pl.2sulakaa
Pl.3sulakoot
Impersonalsulettakkoo

Infinitives

I Infinitivesullaa
II Infinitive, inessivesulajees
II Infinitive, instructivesullaen
III Infinitive, illativesulamaa
III Infinitive, inessivesulamaas
III Infinitive, elativesulamast
III Infinitive, abessivesulamata
IV Infinitive, nominativesulamiin
IV Infinitive, partitivesulamista; sulamist

Participles

Active Presentsulava
Passive Presentsulettava
Active Pastsulant; sulanut
Passive Pastsulettu

Verbs conjugated like sullaa

sullaa,

Etymology

From Proto-Finnic *suladak, a denominal verb of sula. Cognates include Finnish sulaa and Estonian sulada. See: Finnish with old forms 'sulaa', Estonian 'sulama'.

Sample Sentences