haiku – Finnish noun declension

Finnish noun forms of haiku

Noun type: 1

Characteristics

Singular

Nominativehaiku
Partitivehaikua
Genetivehaiun
Accusativehaiun
Inessivehaiussa
Elativehaiusta
Illativehaikuun
Adessivehaiulla
Ablativehaiulta
Allativehaiulle
Essivehaikuna
Translativehaiuksi
Abessivehaiutta

Plural

Nominativehaiut
Partitivehaikuja
Genetivehaikujen
Accusativehaiut
Inessivehaiuissa
Elativehaiuista
Illativehaikuihin
Adessivehaiuilla
Ablativehaiuilta
Allativehaiuille
Essivehaikuina
Translativehaiuiksi
Abessivehaiuitta
Instructivehaiuin
Comitativehaikuine

Sample Sentences

  • Ilmassa on vähän haikua. (There's a whiff of smoke in the air.)
  • Tänne ihminen katoaa huomaamattomaksi, kuin tuo nuotion mitätön haiku iltataivaalle. (Here a man vanishes into nothingness, like that tiny strand of smoke from the campfire to the evening sky.)

Etymology

From dialectal haika + -u, from Proto-Finnic *haika; cognates include Estonian haige (~ haikea) and furthermore also Lule Sami suoikē.

Nouns inflected like haiku

aalto, aamu, aasinpotku, aatelisto, aatto, abo, adagio, afro, ahdinko, ahjo, aho, aino, ainu, airo, aironveto, aito, aivo, aivot, ajatuskatko, ajo, etc. (List truncated at 20 nouns)